Optikko Katajisto piristää maailmaa kehys kerrallaan
Optikko Katajiston palveluasenne lähtee yrityksen sisältä – olet aina tervetullut Suomen iloisimpaan ja rehellisimpään optikkoliikkeeseen. Siksi kohtaat Optikko Katajistolla vain parasta, niin tuotteissa kuin asiakaspalvelussakin. Ja me kohtaamme sinut perheenjäsenenämme.
Lukemattomia tyytyväisiä ja ilahtuneita asiakkaita, muodikkaita kaupunkilaisia silmäpareja sekä optikkoalan vankinta turkulaista osaamista vuosikymmenien ajan – tätä kaikkea on ollut ja on edelleenkin Optikko Katajisto, Varsinais-Suomen optikkoikoni Turun ytimessä.
Optikko Katajiston tarina syttyi kesällä 1962 nuoren miehen intohimoisesta suhteesta erinomaiseen asiakaspalveluun ja parempaan näkemiseen.
Tämä nuori mies oli nimeltään Kari Katajisto, joka oli juuri kansakoulunsa käynyt. Yrittäjyydenkipinä viitoitti hänet takaisin opintielle ja kohti Helsingin optikko-opistoa, jossa Kari syventyi tulevan ammattinsa saloihin huolellisesti käytännön opetuksen kautta, ensin oppipoikana ja sitten kisällinä turkulaisessa optikkoliikkeessä optikko-mestarin valvonnassa. Optikonalun mielessä pyöri unelma omasta liikkeestä ja siitä, mitä täydellinen optikkoliike voisi parhaimmillaan olla.
Kisällinä työskennellessään Kari tapasi erään Pirkon, joka myös työskenteli optisella alalla. Optiikasta innostunut ja toisiinsa rakastunut pari löi hynttyyt yhteen ja meni naimisiin. Parista tuli perhe vuonna 1968, kun Kimmo-poika syntyi. Samaisena vuonna 1.11. kello 11.00 Kari toteutti unelmansa ja avasi oman liikkeensä Aninkaistenkatu 16:ssa, linja-autoaseman kupeessa. Kukoistava onnikka-kulttuuri toi lukuisat asiakkaat uuteen optikkoliikkeeseen, Optikko Katajistolle. Alkuvuosina Kari hoiti kaikki työtehtävät ja tutustutti asiakkaansa sydämellisesti palvelevaan optikkoon, jolle asiakkaiden tyytyväisyys oli päivän tärkein asia. Näin turkulainen optikkoalan ikoni oli syntymässä ja juuri sellaisen konseptin turvin, josta Kari oli unelmoinut.
1970-luku toi muotia ja muutoksia
Linja-autoaseman tuntumasta Optikko Katajiston matka jatkui Sibeliuksenkatu 3:een. Elettiin 70-lukua ja pokista oli tullut ”muotijuttu”. Trendin harjalla paistattelivat isot, lautasen kokoiset lasit. Pirkko-äitikin päätti tarttua trendistä kiinni ja perusti oman optikkoliikkeensä, joka keskittyi muodin huippumerkkeihin. Pirkosta tuli turkulaisten oma muotienkeli.
Vuosikymmenen alussa optikkoalalle perustettiin Osuuskunta Europta, jonka eläväisenä puuhamiehenä Karikin tunnettiin. Tämä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun optikkoliikkeet yhdistyivät, ja näin Optikko Katajistosta tuli osa laatua vaalivaa osuuskuntaa, joka muuttui vuonna 1975 markkinointiketjuksi. Samalla Europtan nimenmuutos tutustutti suomalaiset Silmäterä-ketjuun. Kari valittiin tuota pikaa Suomen Silmäteräoptikkojen liiton hallitukseen ja lopulta myös sen puheenjohtajaksi. Yritteliäs mies sai laittaa itsensä täysillä likoon, sillä hänestä tuli aktiivinen toimija myös Turun yrittäjien yhdistyksessä ja sen hallituksessa.
Perheoptikko ihan syystä
Hetkittäin koko Katajiston perhe hääräsi Sibeliuksenkadun liikkeessä, mistä isä-optikko sai ajatuksen: vuonna 1978 käyttöön otettiinkin nimi Perheoptikko Katajisto. Kimmo-pojan varttuessa kesätyöt perheyrityksessä seurasivat toinen toistaan ja lukiovuodet niiden kannoilla. Näihin aikoihin käännettiin taas uusi lehti Optikko Katajiston kirjoissa, kun liike erosi Silmäterä-ketjusta ja jatkoi itsenäisenä toimijana vuonna 1988.
Koitti seuraavan vuoden syksy. Kimmo oli saanut ansaitun opiskelupaikan siitä samaisesta optikko-opistosta, josta hänen isänsä oli uransa aloittanut. Poikansa opiskeluista myhäilevä Kari-isä sai lisää ilonaihetta vuotta myöhemmin, kun hänet palkittiin Suomen yrittäjien timanttisella ansioristillä. Ylpeydenaiheet eivät jääneet tähän, sillä vuonna 1990 Optikko Katajisto otti ensimmäisenä suomalaisena optikkoliikkeenä käyttöön tietokonepohjaisen linssitilausjärjestelmän. Järjestelmässä kehyksen muoto skannattiin tietokoneohjelmaan, ja itse linssi hiottiin tehtaassa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Optikko Katajisto oli pilotoimassa ja testaamassa linssitilausjärjestelmää vuoden ajan ennen sen laajempaa käyttöönottoa ympäri Suomen.
Välittäminen on aina kuulunut Optikko Katajiston arvoihin. Asiakkaiden lisäksi tämän saivat nähdä vähävaraiset virolaiset vuonna 1992, kun Karin aloitteesta käynnistyi valtakunnallinen silmälasikeräys. Viroon toimitettiin lopulta 30 000 kappaletta hyvälaatuisia silmälaseja niitä eniten tarvitseville.
Nuorempi Katajisto perii vallan
Vuonna 1993 Kimmo oli virallisesti optikko ja vuotta myöhemmin valmis ottamaan perheyrityksen johtaakseen. Kari jatkoi työskentelyään Kimmon rinnalla vielä kolmisen vuotta ja jättäytyi sitten eläkkeelle.
Vuonna 1996 Kimmo oli perustamassa nuorten yrittäjien verkostoa, jonka puheenjohtajana hän toimi alkuvaiheessa. Turusta alkanut toiminta laajeni monien käänteiden jälkeen valtakunnalliseksi Yrittäjänuorien toiminnaksi. Kimmosta tuli isänsä tapaan aktiivinen yrittäjävaikuttaja, sillä Yrittäjänuorten ohella hän on ollut Turun yrittäjien hallituksen jäsen sekä sen varapuheenjohtaja. Onpa Kimmo istunut Suomen yrittäjien hallituksessa ja Kaupan- ja hallinnon alan ammatillisessa neuvottelukunnassakin.
Kimmon johdossa Optikko Katajisto on muuttanut nykyisiin tiloihinsa Mehiläisen taloon ja kasvanut viiden työntekijän tiiviiksi yhteisöksi, joka edelleen noudattaa Kari Katajiston vaalimia arvoja: ystävällistä ja luotettavaa palvelua, innovatiivisuutta sekä kivenkovaa ammattitaitoa. Optinen ala on kehittynyt varsin tekniseksi, ja Optikko Katajisto on aina pysynyt tämän kehityksen kärkikastissa – henkilöstö on säännöllisesti koulutettu uusimman tekniikan taitajaksi. Kaikesta teknisyydestä huolimatta suurin osa töistä tehdään tänäkin päivänä käsin, sillä esimerkiksi rikkinäiset kehykset saavat uuden elämän Mehiläisen talon seinien sisällä.
Optikko Katajiston palvelulupaus